Sivusto ei tue käyttämääsi selainta. Suosittelemme selaimen päivittämistä uudempaan versioon.

Yleistä tietoa satuloista 

Käyttötarkoituksesta riippumatta satulan tulee istua hevosen selkään, tällöin paino jakautuu tasaisesti eikä painepisteitä muodostu. Painepisteet estävät verenkierron, minkä seurauksena selkään aiheutuu hankaumia, turvotusta ja lihasten surkastumista. Lihaksen surkastumiseen johtava prosessi alkaa jo 20 minuutin hapettomuuden jälkeen; muodostuu kiinnikkeitä ja arpikudosta, mikä estää verenkiertoa palautumasta ennalleen. Joskus lihaksen vetäytyminen on virheellisesti tulkittu laihuudeksi, eikä itse ongelmaan olla päästy käsiksi. Kun lihakseen on jo muodostunut arpikudosta, se ei korjaannu itsestään vaan sen rikkominen edellyttää käsittelyä.  

Hevonen yrittää kompensoida painetta jännittämällä selkälihastaan – tämä on tahdosta riippumatonta, samaan tapaan kuin istumatyöläisen takareiden lihasten jännittyessä. Jännittynyt selkä estää luonnollisen liikkumisen, selkä menee kohoamisen sijaan notkolle, mikä tekee askelluksesta töksähtävää. Jännittynyt selkä vaikuttaa siis myös askellukseen lisäten jalkaan tulevan iskun voimaa jalan alastulovaiheessa. Jalka voi tulla alas myös väärässä kulmassa. Nämä tekijät vaikuttavat epäterveellä tavalla kintereen ja polven jänteisiin ja niveliin.

 

Seuraavat oireet ovat merkkejä huonosti istuvasta satulasta (huomaa että joidenkin oireiden taustalla voi myös olla aivan muu syy). On samalla muistettava, että jotkut hevoset eivät reagoi käyttäytymisellään ennen kuin epämukavuus yltyy sietämättömäksi.

 

  • Kuivat pisteet satulan alla – seuraus painepisteen aiheuttamasta hikirauhasten toiminnan estymisestä 
  • Valkoiset karvat – paine aiheuttaa pigmentin muuttumisen. Hiertymät, katkenneet karvat (erityisesti talvella), patit selässä. 
  • Turvotus ratsastuksen jälkeen. 
  • Selän notkahtaminen, lihasten ”tippuminen” (montut säänsivuilla, selkäranka työntyy esiin), ”lapaläski” satulan siiven edessä. 
  • Selän aristus esim. harjattaessa. 
  • Äksy, pelokas tai levoton käytös harjatessa tai satuloidessa; seuraa hevosen kehonkieltä ja silmiä ja korvia. 
  • Hevonen kieltäytyy seisomasta aloillaan ratsaille noustaessa. 
  • Hevonen tuntuu aristavan satuloitaessa tai selkään noustessa. 
  • Hevonen ei taivu jompaan kumpaan suuntaan, hevonen muuttuu vinommaksi. 
  • Hevonen kulkee pää ylhäällä, ei venytä kaulaa alas, kiirehtii alamäkeen pää pystyssä, vetää itseään etujaloilla ylämäessä. 
  • Monenlainen muutoin selittämätön käytös: hevonen on ”laiska”, ei venytä askelta, jännittynyt, karkaa alta, kiihdyttää siirtymisissä, äkkinäiset siirtymiset / kieltäytyy siirtymisissä, ristilaukka, kieltäytyy nostamasta laukkaa jompaan kumpaan suuntaan, lyhyt laukka, kompastelu, jopa ontuminen, pään ravistelu, pukittelu tai karkaaminen esteen jälkeen, ei pyöristä selkää hypätessä, pystyynnousu.

 Hevonen saattaa käyttäytyä kuukausia normaalisti, ja yhtäkkiä ”räjähtää”; jotkin hevoset taas eivät reagoi käyttäytymisellä ollenkaan! Joskus myös kinner- tai polviongelmien taustalla on sopimaton satula.

  

Edellä on lueteltu huonosti istuvan satulan ongelmia – miten siis hyvin istuvan satulan tunnistaa?

 Paineen tulee jakautua tasaisesti molemmin puolin ja pituussuunnassa. Kättä liu'uttaessa satulan paneelien ja selän välissä edestä taakse paineen tulee tuntua koko matkalta tasaisena. Jos keskellä on liian väljää, on toppaukset ehkä painuneet ja tämä on korjattavissa uudella toppauksella, tai kaarevaselkäisellä hevosella on liian suora satula tai ahdas etukaari kohottaa satulaa edestä. Jos satulan takaosan ja hevosen väliin jää ilmaa, takaosa ”läppää” ratsastaessa, saattaa satulan rungon malli olla väärä, tai etukaari on liian leveä, ja satula kippaa eteen. Muhkuraiset toppaukset on tietysti myös syytä vaihtaa säännöllisesti. 

  • Selkärangalle on oltava tilaa, satula ei saa koskaan painaa nikamia mistään suunnasta. Suositusten mukaan selkärangantilan leveyden on oltava vähintään 3 sormea tai 5cm. Usein selkärangantilaa on myös mahdollista leventää esim. takaa ompeleilla toppauksen yhteydessä. 
  • Satulan rungon on oltava riittävästi lapaluun takana – lapaluu liikkuu taakse jalan liikkuessa eteen. Jos etukaari tulee liian eteen ja ahtauttaa lapaluun liikkeen, etukaaren rauta ei jousta vaan hevosen lapaluun yläosa, joka on rustoa, saattaa vaurioitua pysyvästi.
  • Satula ei saa yltää takaa lantioon, vaan enintään viimeiseen kylkiluuhun (18. nikamaan) asti – lantio ei kestä painetta. 
  • Satulavyön tulee kulkea pystysuoraan alas hevosen kylkeä pitkin 
  • Satulavyön ei tule olla liian tiukka – liikaa kiristämällä ei tule yrittää korjata väärän mallista satulaa. 

 

Etukaaresta:

Sama käsivarainen testi kertoo, jos etukaari on liian jyrkässä tai loivassa kulmassa: Liian kapea kulma tuntuu lisääntyneenä paineena kaaren alapäässä, kun kättä liu'utetaan satulan ja sään välistä ylhäältä alas. Satula saattaa olla koholla edestä, satulan painopiste siirtyy liian taakse, ja ratsastaja ajautuu ”tuoli-istuntaan”. Jos satula on edestä liian ahdas, et voi kuitenkaan aina suoraan tulkita sen johtuvan liian kapeasta kaaresta, sillä kaari voi olla myös liian leveä.

 Kun etukaaren kulma on liian leveä, painepiste muodostuu ylhäälle sään sivuun. Jos kaari on liian leveä, satula saattaa kipata eteen, minkä ratsastajakin saattaa tuntea etukenoon ajavasta istuintuntumasta. Korkeasäkäisellä hevosella myös sääntila saattaa jäädä vajaaksi. Sääntila pitää tietysti tarkistaa aina riittäväksi, vaikka satula muuten istuisikin. Muistathan myös satuloidessasi tarkastaa, että sään ja satulahuovan/romaanin väliin jää tilaa.

 

Satulan tasapaino-ongelmat eivät aina kerro väärän kokoisesta kaaresta tai väärän mallisesta rungosta: jos toppaus on painunut edestä, siirtyy satulan syvin kohta eteen, jos takaosa taas on painunut, siirtyy syvin kohta taakse. Useimmat satulat on tehty hieman takakorkealle selälle, jolloin varsin suoraselkäisellä hevosella satula saattaa muuten vaikuttaa hyvältä, mutta satulan syvin kohta tulee liian taakse. Tällöin satulaa voidaan toppauksella säätää tasapainoisemmaksi.

 Satula saattaa myös ratsastaessa liukua eteen tai taakse. Takakorkeilla hevosilla satulat saattaavat helposti valua eteen, mutta syynä voi myös olla satulavyön paikan sijoittuminen eteen hevosen mallista johtuen, jolloin se vetää satulaakin eteen. Jälkimmäisessä tapauksessa s-malliseen satulavyöhön vaihto voi auttaa. Taakse liukuminen on harvinaisempaa. Isot lavat saattavat työntää satulaa taakse päin, jolloin on valittava malli, jossa on hyvin tilaa lavoille. Jos hevosen selkä taas on laskeva, ja satula muuten sopiva, voi rintaremmi auttaa.

 

Satulan istuvuus on siis monilta osin tarkistettavissa aistinvaraisesti, eikä pidäkään odottaa, että hevoselle tulee fyysisiä ongelmia huonosti istuvasta satulasta. Lämpökamerakuvaus on yksi keino varmistaa, että satula istuu hevosen selkään, mutta jos satula ei läpäise edellä kuvattuja testejä, on kuvien otto tarpeetonta. Jos hevosella on ollut käytössä huonosti istuva satula, voi lämpökamerakuvaus kertoa paikallisista rasituksista tai tulehduksista. Kaikki hevosethan eivät reagoi käytöksellään kipuun! Ostaessasi uutta satulaa voidaan kuvat ottaa ostopäätöksen tueksi, tai tarkastukseksi, että vasta topattu satula istuu hevosen selkään.

 

Miten toppaus vaikuttaa satulan istuvuuteen?

 Oli satula topattu millä tahansa materiaalilla – synteettisellä tai luonnonvillalla – siihen kohdistuu ratsastaessa painetta, mikä saa toppauksen painumaan. Tyypillisesti tämä painuminen on voimakkainta satulan keskellä, johon kohdistuu ratsastajan istuinluiden ja reisien aiheuttama paine. Villa myös paakkuuntuu ja kovettuu paineen, liikkeen ja hevosen hien tuoman kosteuden yhteisvaikutuksesta. Paakkuuntumisen ja painumisen voi helposti tunnistaa käsivaraisesti: liu'uta käsiäsi satulan toppauksia pitkin. Selvät muhkurat tuntuvat satulan nahan läpi. Toppausten tulisi tuntua tasaiselta ja napakalta – mutta ei kuitenkaan kovalta; toppauksen tulee olla pehmeämpi kuin hevosen selkä. Toppauksella voidaan tietyssä määrin vaikuttaa satulan istuvuuteen lisäämällä toppausta enemmän tiettyihin kohtiin, mutta vain rajallisesti.

 Liian täyteen topatun satulan paneelit eivät jaa painetta tasaisesti, vaan muodostavat harjanteen, kun taas liian löysä toppaus ei tue tarpeeksi esim. satulan keskeltä, ja saattaa aiheuttaa painepisteitä, tai jättää selkärangantilan korkeussuunnassa ahtaaksi. Vasta topatun satulan villat painuvat jonkin verran pian toppauksen jälkeen etenkin, jos toppaus on luonnonvillaa. Tästä syystä täytetoppaus kolmen kuukauden sisällä toppauksesta sisältyy toppauspalveluni hintaan. Toppauksen tulee olla myös oikeassa kulmassa, jottei paine tule toppauksen sisä- tai ulkoreunalle.

Evästeet

Tämä sivusto käyttää evästeitä tallentaakseen tietoja koneellesi.

Hyväksytkö evästeiden käytön?